(Lähetetty uudelleen: Kashmirin lukija. 27. heinäkuuta 2023)
Kirjailija: Irshad Ahmad Wani (vierailija)
Kuten Platon totesi, koulutus on "kykyä tuntea kipua ja mielihyvää oikealla hetkellä". Koulutuksen tavoitteena on fyysinen, kognitiivinen, sosiaalis-emotionaalinen ja eettinen kehitys sekä työllistymis- ja taloudellisen turvan näkemysten lisääminen. Siten kokonaisvaltainen kehitys koulutuksen päämääränä kiteytyy viime kädessä rauhalliseen elämään, ja sellaisenaan ei ole liioittelua, jos sanotaan, että koulutus pyrkii rauhaan ja rauhanomaisten yksilöiden muodostamaan rauhanomaisen yhteiskunnan.
Rauhankasvatus perustuu filosofiaan, joka opettaa rakkautta, myötätuntoa, luottamusta, oikeudenmukaisuutta, yhteistyötä ja kunnioitusta ihmisperhettä ja kaikkea elämää kohtaan maan päällä. Rauhankasvatus on suppea termi, joka keskittyy rauhannäkökohtien sisällyttämiseen koulutukseen. Rauhankasvatus puolestaan on laajempi käsite, joka lähestyy rauhaa hyvin eri tavalla. Rauhankasvatuksessa rauha on oppiaine, ja rauhankasvatuksessa; rauhasta tulee koulutuksen muovaava visio. Rauhankasvatus on koulutusta elämään, joka varustaa yksilöille arvot, taidot ja asenteet, joita tarvitaan, jotta he voivat tulla terveiksi ihmisiksi, jotka elävät sopusoinnussa muiden kanssa ja vastuullisena kansalaisena. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on valaista sitä, kuinka akateemisten laitostemme opetus-oppimisprosesseja voidaan tehdä rauhanomaiseksi ja kuinka siitä voi tulla kaiken akateemisen ja ei-akateemisen toiminnan muovaava visio.
NCF-2005 ehdottaa, että rauhankasvatuksen arvot tulee sisällyttää kaikkiin koulutuksen osa-alueisiin, mukaan lukien opettajien koulutus, opetussuunnitelma, opiskelija-opettaja-suhteet ja kokeet. Toisin sanoen, kuten NCF:ssä todetaan, rauhankasvatus ei ole sinänsä lisäaine, vaan tapa tehdä kaikista opetussuunnitelman aineista rauhaa edistäviä. Se paljastaa, että rauhan arvojen juurruttaminen tulee olla kiinteä osa opetus-oppimisprosessia ja kaikkien aineiden opettajien tulee pyrkiä saamaan opiskelijat sisäistämään nämä arvot ja kasvamaan empaattisiksi, vastuullisiksi ja sivistyneeksi kansalaiseksi.
Rauhankasvatus on siis toisaalta pedagoginen lähestymistapa, jolla pyritään kasvattamaan rauhan ja väkivallattomuuden kulttuuria oppilaitoksissa ja toisaalta juurruttamaan konfliktinratkaisutaitoja, ihmissuhdetaitoja, kommunikaatiotaitoja, rakkauden, myötätunnon ja solidaarisuuden arvoja. ja opiskelijoiden yhtenäisyyttä, jotta heistä tulee vastuullisia kansalaisia ja kaipaamaan rauhallista yhteiskuntaa. Sellaisenaan oppilaitokset ovat tärkeimpiä tahoja, jotka voivat taata rauhan vallitsevan varsinaisessa mielessä.
Päivä päivältä näemme sosiaalisten normien hajoavan, rikollisuuden lisääntyvän, eettisten arvojen noudattamisen vähenevän, mielenrauhan harvenevan ja ihmissuhteet menettävän lämpönsä ja makeutensa. Kaikki nämä asiat eivät löydä juomaa muuten kuin koulutuksen kautta. Koulutuksen roolia rauhallisen elämän lupaamisessa voidaan tuskin aliarvioida enemmän kuin työllistyvyyden ja taloudellisen turvan takaamista.
Arjen konfliktit ovat väistämättömiä, mutta konfliktien väkivallaksi muuttumisen estäminen ja niiden väkivallattoman ratkaisemisen varmistaminen vaatii erityisiä taitoja, asenteita ja käyttäytymistä, ja sen takaa koulutus. Rauhankasvatus on siis toisaalta pedagoginen lähestymistapa, jolla pyritään kasvattamaan rauhan ja väkivallattomuuden kulttuuria oppilaitoksissa ja toisaalta juurruttamaan konfliktinratkaisutaitoja, ihmissuhdetaitoja, kommunikaatiotaitoja, rakkauden, myötätunnon ja solidaarisuuden arvoja. ja opiskelijoiden yhtenäisyyttä, jotta heistä tulee vastuullisia kansalaisia ja kaipaamaan rauhallista yhteiskuntaa. Sellaisenaan oppilaitokset ovat tärkeimpiä tahoja, jotka voivat taata rauhan vallitsevan varsinaisessa mielessä. Tässä yhteydessä kaikkien sidosryhmien yleensä ja erityisesti opettajien rooli on äärimmäisen tärkeä.
Opettajat ovat luokkahuoneen ratkaisevin elementti, ja heidän lähestymistapansa määrää ilmaston ja mieliala luokkahuoneen sään. Ne voivat olla kidutuksen väline tai inspiraation väline ja heillä on riittävä hallinta tehdä opiskelijoiden elämästä kurjaa tai iloista. Opettajat päättävät, inhimillistävätkö vai epäinhimillistävätkö lapset ja eskaloivatko vai vähentävätkö he opettajiensa mielessä olevia kriisejä. Voidakseen juurruttaa rauhanarvoja opiskelijoidensa keskuudessa, opettajien tulee rakentaa sydämellinen oppilas-opettaja-suhde, olla roolimalleja ja hallita tehokkaita kommunikaatiotaitoja, mukaan lukien reagointi- ja läsnäolokäyttäytyminen. Varmistaakseen, että oppilaat omaksuvat rauhanarvot, opettajien on vältettävä kaikenlaisia negatiivisia asenteita, kuten egoa, ennakkoluuloja, suosimista, impulsiivista tuomitsemista, rankaisevaa käyttäytymistä jne., heidän on korvattava rangaistukset positiivisilla vahvistuksilla vahvistaakseen oppilaiden positiivista käyttäytymistä.
Jotta opetuksen oppimisprosessi olisi iloinen, opettajien on turvauduttava monipuolisiin opetusmenetelmiin ja saatava opiskelijat tiedon luojiksi käsitteiden ulkoa oppimisen sijaan. Tässä suhteessa pedagogiset lähestymistavat, kuten kokemuksellinen oppiminen, tutkimukseen perustuva oppiminen, projektipohjainen oppiminen, taide ja urheiluun perustuva oppiminen, voivat poistaa pankkitoiminnan, jossa tietoa tallennetaan lapsen mieleen ottamatta huomioon hänen/tai hänen luovuutensa, kykynsä ja pätevyytensä. Opettajien on työstettävä oppilaiden elämäntaitoja, kuten luovuutta, kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, päätöksentekoa, viestintätaitoja jne., jotta he voisivat kehittää heitä terveiksi persoonallisuuksiksi. Joten vastuu rauhallisen yhteiskunnan luomisesta on suuressa määrin opettajilla.
Vastuu opettajien rauhankoulutuksen edellyttämien pedagogisten taitojen kehittämisestä on hallintoviranomaisilla, opettajankoulutuslaitoksilla ja kansalaisjärjestöillä. Pelastakaa Lapset -järjestö yhteistyössä School Educationin Directorate of School Educationin kanssa Kashmir on järjestänyt rauhankasvatusta koskevia opettajakoulutusohjelmia muutamien Srinagarin, Budgamin ja Anantnagin piirien koulujen opettajille, mutta opettajien määrä on niukka. Heidän on tehostettava aiheeseen liittyvää toimintaansa ja varmistettava, että koulut kattavat mahdollisimman paljon, jotta enemmän opettajia koulutetaan ja opiskelijoista on hyötyä.
Kirjoittaja on opettaja HSS Khagissa ja tavoittaa osoitteesta abuaalim@gmail.com
